Toimintaympäristö

Euroopan vakiintuneimpia pääomasijoitusmarkkinoita
Pääomasijoittaminen käynnistyi Pohjoismaissa 1980-luvun lopulla, jolloin useita alan yrityksiä CapMan mukaan lukien perustettiin. Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen (EVCA) tilastojen mukaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa toimii yhteensä noin 270 pääomasijoitusyhtiötä. Näistä hieman yli puolet on erikoistunut erikokoisiin yritysjärjestelyihin ja loput venture- tai muihin sijoituksiin. Lisäksi alueella toimii runsaasti ei-pohjoismaisia pääomasijoittajia. Kilpailu Pohjoismaissa on kuitenkin pääasiassa paikallisten toimijoiden hallitsemaa.  

EVCA:n tilastojen mukaan pääomasijoittamisen osuus bruttokansantuotteesta Pohjoismaissa vuonna 2007 oli keskimäärin 0,8 prosenttia. Bruttokansantuotteella mitattuna Ruotsi oli Pohjoismaiden suurin markkina-alue. Kypsimmillä pääomasijoitusmarkkinoilla Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa pääomasijoittamisen osuus BKT:sta on noin 1,7 ja 3,5 prosenttia.    

Vuonna 2007 Pohjoismaissa tehtiin pääomasijoituksia yhteensä 8 miljardilla eurolla, mikä vastaa noin 12 prosenttia koko Euroopassa tehdyistä sijoituksista.  

Venäjän pääomasijoitusmarkkina on Pohjoismaihin verrattuna vielä kehittymätön. Maassa käynnissä olevat rakennemuutokset ja sääntelyn vähentyminen vaikuttavat kuitenkin positiivisesti alan kasvunäkymiin.  

2000-luku voimakkaan kasvun aikaa
Pääomasijoittaminen toimialana on kasvanut merkittävästi. Kasvuun on vaikuttanut etenkin institutionaalisten sijoittajien kasvaneet allokaatiot ja toisaalta tarve pitkäjänteiselle ja tavoitteelliselle omistajuudelle. Pohjoismaiden monipuolinen toimialarakenne, korkea koulutus, läpinäkyvät rahoitusmarkkinat sekä aktiiviset paikalliset pankit ovat myös osaltaan vaikuttaneet kasvuun tarjoten runsaasti sijoitus- ja irtautumismahdollisuuksia.  

Pääomasijoittaminen on vakiinnuttanut asemansa yritysjärjestelyiden ja kasvun rahoittamisessa, ja sen tyypillisimpiä käyttökohteita ovat edelleen eri toimialojen konsolidointijärjestelyt, perheyritysten sukupolvenvaihdokset, julkisten palvelujen ja toimintojen yksityistäminen sekä tutkimus- ja kehityspanostuksen kaupallistaminen. Myös lisääntynyt yrittäjäaktiivisuus tuo alalle kasvua.   Kiinteistörahastot ovat saavuttaneet vakiintuneen aseman kiinteistöihin sijoittavien instituutioiden sijoitusallokaatioissa. Kehitystä on vauhdittanut yleinen rakennemuutos, missä instituutiot ovat siirtyneet kiinteistöjen osalta suorista omasta taseesta tehdyistä sijoituksista rahastosijoittamiseen.  

Pohjoismaisten institutionaalisten sijoittajien allokaatiot vaihtoehtoiseen sijoitusluokkaan ovat tyypillisesti n. 5 prosenttia kaikista sijoitettavissa olevista varoista. Huolimatta siitä, että talouden laskusuhdanne on jäädyttänyt monien instituutioiden uudet sijoitukset väliaikaisesti, aikovat sijoittajat pitkällä aikavälillä lisätä sijoituksiaan vaihtoehtoiseen sijoitusluokkaan.    

Sääntely lisää läpinäkyvyyttä
Pääomasijoitusala on hyvin järjestäytynyt ja pyrkii edistämään toimialan tunnettuutta ja säätelyä. Valmisteilla oleva EU-tason sääntely vaihtoehtoisen sijoitusluokan hallinnointiyhtiöille ja rahastoille tulee toteutuessaan edellyttämään alan toimijoilta toimilupaa sekä asettamaan merkittäviä muita vaatimuksia mm. rahastosijoittaja- ja viranomaisraportoinnin osalta. CapMan on organisaationsa ja toimintamalliensa ansiosta hyvässä asemassa tulevan sääntelyn vastaanottamiseksi.

Tuorein markkinakatsaus on luettavissa CapMan Oyj:n osavuosikatsauksista.