Riskienhallinta, sisäinen valvonta ja tarkastus

CapManilla on käytössä riskienhallintaohjelma, jonka päämääränä on varmistaa, että yhtiön liiketoimintaan ja tavoitteisiin liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan ja että niihin reagoidaan. Suurimmista riskeistä tiedotetaan, elleivät ne ole liiketoiminnan kannalta luottamuksellista tietoa.

 

Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa viime kädessä yhtiön hallitus. Vastuu riskienhallinnan toteuttamisesta on yhtiön johdolla. Konsernin talousjohtaja koordinoi riskienhallintaohjelmaa ja on vastuussa sisäisestä valvontaohjelmasta ja sen päivittämisestä. Talousjohtaja raportoi riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta hallitukselle säännöllisesti. Riskienhallinnan organisointia, riskikategorioita ja sisäisen valvonnan ja tarkastuksen organisointia on kuvattu tarkemmin alla kohdissa Riskienhallinnan organisointi, Riskikategoriat, Sisäinen valvonta ja tarkastus sekä Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteet.

 

Riskienhallinnan organisointi

Johtoryhmä

Johtoryhmä määrittelee liiketoiminta-alueiden ja muiden toimintojen merkittävimmät riskit. Yhtiöllä on toimintasuunnitelma merkittävimpien tunnistettujen riskien varalta.

Sijoituskomiteat

Jokaisella CapManin hallinnoimalla rahastolla on erillinen sijoituskomitea. Sijoituskomiteat tekevät esitykset sijoituspäätöksistä rahastojen päätöksentekoelimille, eivätkä ne osallistu konsernin operatiivisen toiminnan johtamiseen. Esitykset perustuvat aina sijoituskomitean jäsenten yhteiseen kantaan. Senior partnerit tai muut toimitusjohtajan nimittämät henkilöt toimivat sijoituskomiteoiden jäseninä. Komitean puheenjohtajana toimii konsernin toimitusjohtajan nimittämä henkilö.

 

Suomessa toimipaikkaansa pitävien kiinteistörahastojen sijoitusehdotukset tekee sijoituksesta vastaava sijoitustiimi ja ehdotukset hyväksyy tai hylkää kunkin rahaston vastuunalaisen yhtiömiehen hallitus.

Rahastojen sijoituskomiteoiden/hallitusten nykyiset puheenjohtajat:

Rahasto	Rahaston sijoituskomitean/hallituksen puheenjohtaja
CapMan Equity VII	Heikki Westerlund, senior partner
CapMan Buyout VIII	Heikki Westerlund, senior partner
CapMan Buyout IX	Heikki Westerlund, senior partner
CapMan Mezzanine IV	Heikki Westerlund, senior partner
CapMan Mezzanine V	Heikki Westerlund, senior partner
CapMan Technology 2007	Lennart Jacobsson, senior partner
CapMan Life Science IV	Heikki Westerlund, senior partner
CapMan Russia Fund	Knut J. Borch, CapMan advisor
CapMan Public Market	Heikki Westerlund, senior partner
CapMan Real Estate I	Jukka Iivari, CapMan advisor
CapMan RE II	Niko Haavisto, talousjohtaja
CapMan Hotels RE	Niko Haavisto, talousjohtaja
CapMan PSH	Jukka Iivari, CapMan advisor

Monitoring

Monitoring-tiimi on osa Sijoittajapalvelut-tiimiä ja riippumaton sijoitustiimeistä ja konsernin taloushallinnosta. Monitoring-tiimi vastaa kohdeyritysten kuukausittaisen raportoinnin keräämisestä ja läpikäynnistä, konsernin rahastojen menestyksen seuraamisesta ja ennustamisesta, laskentamallien laatimisesta sekä voitonjako-osuustuottojen laskennasta.

Arvonmäärityskomitea

Arvonmäärityskomitea päättää CapManin hallinnoimien rahastojen kohdeyritysten arvostuksista. Arvonmäärityskomitean jäseniä ovat kunkin sijoitusalueen vetäjä, toimitusjohtaja, talousjohtaja ja Sijoittajapalvelut-tiimin vetäjä sekä toimitusjohtajan nimittämä senior partner. Kohdeyritysten arvonmääritys suoritetaan neljästi vuodessa CapManin osavuosiraportoinnin yhteydessä. Kohdeyritysvastaavat tekevät ehdotukset sijoituskohteiden arvostuksista ja kokoavat arvostustasoa tukevan materiaalin. Monitoring-tiimin jäsenet tarkistavat ehdotuksissa käytettyjen periaatteiden oikeellisuuden. Arvonmäärityskomitean tehtävänä on käsitellä arvostukset ja valvoa, että samoja arvonmääritysperiaatteita on käytetty johdonmukaisesti kaikissa kohdeyrityksissä, ja että periaatteet ovat kansainvälisen arvonmääritysohjeistuksen (International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines, IPEVG) mukaiset.

Compliance-auditoinnit

Säännöllisesti toteutettavien auditointien tavoitteena on varmistaa, että sijoitukset tehdään määriteltyjen menettelytapojen mukaisesti. Auditoinnista vastaa Lakiasiat ja compliance -tiimi, jonka jäsenet ovat riippumattomia sijoitustiimeistä.

 

Riskikategoriat

CapMan jakaa riskit neljään pääkategoriaan, jotka ovat ulkoiset riskit, operatiiviset riskit, taloudelliset riskit ja strategiset riskit.

Ulkoiset riskit

Ulkoiset riskit muodostuvat vallitsevista tai ennakoiduista muutoksista poliittisessa tai juridisessa toimintaympäristössä, sääntelyssä, taloudessa tai kilpailutilanteessa.

 

Markkinoiden yleiset muutokset pörssikursseissa vaikuttavat kohdeyritysten käypiin arvoihin. IFRS:n mukaan nämä arvostukset voivat olla luonteeltaan lyhytaikaisia, eivätkä ne välttämättä heijastu rahaston pitkäaikaiseen tuottoon. Suhdannevaihteluiden vaikutusten tasoittamiseksi on tärkeää varmistaa, että sijoituksia tehdään kestävällä arvostustasolla, rahastojen salkuissa on aina ei-syklisillä toimialoilla toimivia yrityksiä, ja että kohdeyrityksiä kehitetään aktiivisesti kaikkina aikoina.

 

Tyypillisessä pääomasijoituksessa osa rahoituksesta on oman pääoman ehtoista ja osa velkarahoitusta. Jos sijoitus on korkeasti lainoitettu, rahastosijoituksen arvostus voi vaihdella merkittävästi lyhyen ajan sisällä, mikäli markkinakertoimet muuttuvat.

Operatiiviset riskit

Konsernin operatiiviset riskit liittyvät etenkin prosessien, henkilöiden tai järjestelmien mahdolliseen tehottomuuteen tai epäonnistumiseen. Operatiivisia riskejä ovat mm. laki- ja säännösriskit, IT-järjestelmiin liittyvät riskit, liiketoiminnan keskeytymiseen liittyvät riskit tai sisäisen valvonnan pettämiseen liittyvät riskit. Johdon vastuulla on tunnistaa, arvioida ja kontrolloida operatiivisia riskejä ja raportoida niistä. Johdon tukena ovat konsernin yleiset toimintaperiaatteet ja standardit, valvontaohjelmat ja jaetut vastuut. Sisäinen valvonta ja siitä säännöllinen raportointi ovat konsernin johdon vastuulla.

 

Konserni on määritellyt mm. sijoitustoimintaan, tietosuojaan, sisäpiiriasioihin, henkilökohtaiseen suoritusarviointiin sekä allekirjoitusoikeuksiin ja laskujen hyväksymisiin liittyvät toimintaperiaatteet ja menettelytavat. Toimintaperiaatteet ja menettelytavat ovat henkilöstön saatavilla konsernin sisäisellä intranet-sivustolla.

 

Konsernin strategian toteutumisen edellytyksenä on yhtiön kyky rekrytoida, kehittää ja pitää palveluksessaan pääomasijoitusalan parhaita osaajia kaikissa tiimeissä. Kehityskeskustelut pidetään kaksi kertaa vuodessa ja yksilöiden suoriutumista verrataan asetettuihin tavoitteisiin.

Taloudelliset riskit

Odottamattomilla sijoitus- ja irtautumisaktiivisuuden muutoksilla on merkittävä vaikutus konsernin kassavirtaan. Yksittäinen sijoitus tai irtautuminen voi muuttaa kassavirtatilannetta merkittävästi ja kassavirran tarkkaa ajankohtaa on haasteellista ennustaa. Yhtiön tavoitteena on, että rahastoilta saatavat hallinnointipalkkiot kattavat konsernin operatiivisen toiminnan kulut. Voitonjako-osuustuotot käytetään kutsumattomien rahastositoumusten rahoittamiseen tai niillä kasvatetaan osingonjakokapasiteettia. Eri skenaarioiden ja aikavälien perusteella tehtyjä kassavirtalaskelmia päivitetään säännöllisesti likviditeettitilanteen tarkkailemiseksi.

 

Konsernilla on käytettävissään myös luottolimiitti lyhytaikaisia rahoitustarpeita varten.

 

Taloudellisiin riskeihin liittyen seuraavissa kappaleissa tarkastellaan rahoitusriskien hallintaa, maksuvalmiusriskiä, korkoriskiä, luottoriskiä, valuuttariskiä sekä rahastosijoitusten hintariskiä.

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa, että konsernilla on mahdollisimman tehokkaasti käytettävissään liiketoiminnan laajuuteen nähden riittävä rahoitus. Tavoitteena on kustannustehokkuus huomioiden minimoida markkinoiden aiheuttaman negatiivisen kehityksen vaikutus konserniin. Rahoitusriskien hallintaa ja valvontaa hoidetaan keskitetysti ja sen toteuttamisesta vastaa konsernin talousjohtaja.

 

Johto seuraa jatkuvasti kassavirtaennusteita ja konsernin maksuvalmiusasemaa. Tämä tehdään keskitetysti kaikkien konsernin yhtiöiden osalta. Lisäksi konsernin maksuvalmiuden hallintaperiaatteisiin kuuluu kovenanttien tarkastelu eteenpäin seuraavan 12 kuukauden ajalle. Lainoissa käytetyt kovenanttiehdot liittyvät konsernin omavaraisuuteen sekä nettovelan ja rahastosijoitusten väliseen suhteeseen.

 

Rahastosijoitusten (käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat) kehitystä valvoo sijoitustiimeistä riippumaton Monitoring-tiimi, jonka tehtävänä on seurata kohdeyhtiöiden kuukausiraportointia ja ennusteita. Kohdeyhtiövastaavien tekemät arvostusehdotukset tarkastetaan Monitoring-tiimissä, jonka jälkeen ne hyväksytään arvonmäärityskomiteassa.

Maksuvalmiusriski

Konsernin kassavirta muodostuu selkeästi ennustettavissa olevista hallinnointipalkkiotuotoista sekä erittäin volatiileistä voitonjako-osuustuotoista. Kolmas merkittävä kassavirran hallintaan vaikuttava erä on konsernin omiin rahastosijoituksiin liittyvien pääomakutsujen ja rahastosijoitusten tuottojen ajoittuminen.

 

Rahastojen maksamat hallinnointipalkkiot perustuvat pitkäaikaisiin sopimuksiin ja niillä on tarkoitus kattaa konsernin operatiivisen toiminnan kulut. Hallinnointipalkkiotuotot ovat suhteellisen luotettavasti ennustettavissa seuraavan 12 kuukauden ajalle.

 

Voitonjako-osuustuottojen ajoitus on luonteeltaan epävarmaa ja aiheuttaa tulosheilahteluja. Muutoksilla sijoitus- ja irtautumisaktiviteetissa on merkittävä vaikutus konsernin kassavirtoihin. Yksittäinen sijoitus tai irtautuminen voi muuttaa kassavirtatilanteen täysin, ja kassavirran ajoituksen tarkka ennustaminen on vaikeaa.

 

CapMan on antanut sijoitussitoumuksia hallinnoimiinsa rahastoihin. Suurin osa tämän hetkisistä sijoitussitoumuksista tulee maksuun rahastoille tyypillisesti neljän seuraavan vuoden kuluessa.

Korkoriski

Konsernin mahdollinen korkoriski aiheutuu pääasiassa pitkäaikaisista veloista. Konserni hallinnoi kassavirtaan liittyvää korkoriskiä käyttämällä osin vaihtuvaa korkoa ja osin korko-optioita, joissa vaihtuva korko muutetaan kiinteäksi. Tavoitteena on, että vähintään puolet korkoriskistä palautetaan kiinteäksi lainan eräpäivä huomioon ottaen.

 

Pitkäaikaiset lainasaatavat Maneq-rahastoilta on sidottu kiinteäkorkoisiksi viiden vuoden korkoperiodin puitteissa.

Luottoriski

Konsernin mahdollinen luottoriski rajoittuu lähinnä Maneq-rahastojen lainasaataviin. CapManilla on tyypillisesti 30-35 prosenttia omistusosuus näissä yhtiöissä, ja se rahoittaa niitä senior- ja mezzanine-lainoin.

 

Lainasaatavien mahdollista luottotappioriskiä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että rahastojen takaisinmaksukyky noudattaa pääomasijoitusrahastoille tyypillistä ns. J-käyrää. Sijoitusten alkuvaiheessa rahaston käypä arvo laskee tyypillisesti hankintahinnan alle, kunnes ensimmäiset irtautumiset tehdään. Luottotappioriskiä voi tästä syystä alkaa luotettavammin arvioida vasta noin neljän vuoden kuluttua ensimmäisten sijoitusten tekemisestä, sillä takaisinmaksukyky voi vaarantua vain, mikäli portfolion sijoitusten keskimääräinen irtautumistuottokerroin jää alle yhden. CapManin historiallinen irtautumiskerrointuotto on noin 3x. Lisäksi luottotappioriskiä tarkasteltaessa otetaan huomioon kohdeyhtiöiden odotettu irtautumistuotto, joka usein on suurempi kuin sen hetkinen käypä arvo. Yhtiön käsityksen mukaan luottoriski on pieni.

Valuuttariski

Konsernilla on euroalueen ulkopuolella tytäryhtiöitä, joiden omaan pääomaan vaikuttaa valuuttakurssien vaihtelu (Ruotsi, Norja, Tanska ja Venäjä). Koska näiden yhtiöiden oman pääoman osuus on kuitenkin erittäin pieni, ei valuuttakurssien vaihtelulta ole suojauduttu. Konsernilla ei ole merkittävää transaktioihin liittyvää valuuttakurssiriskiä.

Rahastosijoitusten hintariski

Rahastosijoitukset arvostetaan käyttämällä kansainvälistä arvonmääritysohjeistusta "International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines". Näiden arvonmääritysperiaatteiden mukaan käypä arvo määritellään muun muassa kertomalla kohdeyhtiön tulos (esim. EBITDA) kertoimella (esim. hinta / omapääoma), joka johdetaan vastaavista listatuista yhtiöistä tai viimeaikoina toteutuneista transaktioista. Muutoksilla arvonmäärityskertoimissa voi olla merkittävä vaikutus rahastosijoitusten käypiin arvoihin riippuen kohdeyhtiössä käytetystä velkavivusta.

Strategiset riskit

Yksi CapManin liiketoiminnan merkittävimmistä riskeistä on mahdollinen epäonnistuminen varainhankinnassa. Varainhankinnan onnistuminen varmistaa hallinnointipalkkiopohjan ja luo mahdollisuuden voitonjako-osuustuottojen syntymiselle useiden tulevien vuosien kuluessa. CapMan on altis sijoittajien päätöksille hajauttaa sijoituksiaan eri omaisuusluokkiin. CapMan on pyrkinyt minimoimaan riskiä hajauttamalla toimintansa kuudelle sijoitusalueelle viidessä eri maassa. Liiketoiminnan herkkyyttä vaihteluille sijoittajakysynnässä tai markkinatilanteessa tasaa se, että tyypillisesti aina jonkin sijoitusalueen uusi rahasto on aktiivisessa varainhankintavaiheessa. Onnistuneen varainhankinnan edellytyksenä on sijoitustoiminnan menestyminen.

 

Sisäisen valvonnan ja tarkastuksen organisointi

Konsernin talousjohtaja on vastuussa sisäisen valvontaohjelman laatimisesta ja päivittämisestä ja raportoi sisäisestä valvonnasta hallitukselle säännöllisesti. Sisäinen valvontaohjelma kattaa myös rahastojen ja niiden toiminnan lainmukaisuuden valvonnan, ja sen tarkoituksena on varmistaa että

• konsernin ja rahastojen maksuja koskevat valtuudet on selvästi määritelty
• konsernin nimissä tehtyjä sitoumuksia koskevat valtuudet on selvästi määritelty
• konserni ja rahastot noudattavat niitä koskevia sitoumuksia.

 

Lakiasiat ja compliance -tiimin vetäjä vastaa rahastojen compliance-ohjelman laatimisesta ja päivittämisestä. Ohjelman tarkoituksena on varmistaa, että konsernin hallinnoimat rahastot toimivat sopimusten ja muiden sitoumusten mukaisesti.

 

Konsernilla ei ole omaa erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota, mikä otetaan huomioon tilintarkastuksen laajuutta ja sisältöä määriteltäessä. 

Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa CapManin sisäisen valvonnan viitekehystä. Sisäisen valvonnan avainroolit ja vastuut on määritelty konsernin sisäisen valvonnan politiikassa, jonka hallitus on hyväksynyt ja jonka päivittämisestä vastaa yhtiön johto.

 

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on taata riittävällä varmuudella taloudellisen raportoinnin luotettavuus, eheys, ajantasaisuus sekä se, että tilinpäätös laaditaan sovellettavien lakien, yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden ja muiden listayhtiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti.

CapManin sisäisen valvonnan tarkoituksena on:

• keskittyä strategisesti ja toimintojen tehokkuuden kannalta merkittävimpiin riskeihin
• tukea eettisiä arvoja, hyvää hallintotapaa ja riskienhallintaa
• varmistaa, että konsernin toiminta on lainmukaista ja että sisäisiä periaatteita ja toimintatapoja noudatetaan
• varmistaa, että taloudellinen raportointi on luotettavaa, ja että se tukee yhtiön sisäistä päätöksentekoa sekä palvelee osakkeenomistajien tarpeita

Taloudellisen raportointiprosessin valvonta CapManissa

CapManin liiketoimintamalli perustuu paikalliseen läsnäoloon Pohjoismaissa ja Venäjällä, ja organisaatio operoi tiimeittäin yli maarajojen. Seitsemässä eri maassa toimivat tytäryhtiöt raportoivat tuloksistaan emoyhtiölle kuukausittain. Taloushallinto on ulkoistettu muissa maissa paitsi Suomessa ja Ruotsissa.

 

Taloudellinen informaatio kerätään, tallennetaan ja analysoidaan sekä jaetaan asianomaisten henkilöiden kesken käytössä olevien prosessien ja käytäntöjen mukaisesti. Konsernilla on yhteinen raportointi- ja konsolidointijärjestelmä, joka edesauttaa yhteisten valvontavaatimusten noudattamista. Konsernin taloushallinto ylläpitää tilikarttaa, joka on käytössä kaikissa konsernin yksiköissä. Konsolidointia varten tytäryhtiöt lähettävät lukunsa kuukausittain konsernin taloushallintoon, jossa ne syötetään konsernin raportointijärjestelmään. Raportoidut luvut tarkastetaan sekä tytäryhtiöissä että konsernin taloushallinnossa. Lisäksi konsernin taloushallinto valvoo tuloslaskelman ja taseen eriä analyyttisella tarkastelulla. Konsernin osavuosikatsaukset ja tilinpäätös laaditaan IFRS-raportointistandardien mukaisesti.

 

Yhtiön hallitus on viimekädessä vastuussa talousraportointiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tähän liittyy olennaisesti mm. riskienhallinnan periaatteiden ja muiden olennaisten dokumenttien hyväksyntä.

 

Konsernin johto on vastuussa taloudellisen raportointiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessien toteuttamisesta ja tehokkuudesta. Lisäksi johto vastaa laskentakäytäntöjen lainmukaisuudesta sekä siitä, että yhtiön taloutta hoidetaan luotettavasti ja asianmukaisesti.

 

Yhtiön toimitusjohtaja vastaa riskienhallintaprosessin toteuttamisesta määrittelemällä ja jakamalla riskienhallintaan liittyvät asianmukaiset vastuualueet. Toimitusjohtaja on nimittänyt konsernin talousjohtajan riskienhallintapäälliköksi, joka on vastuussa kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin koordinoinnista ja joka raportoi säännöllisesti hallitukselle sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvissä asioissa. Yksityiskohtaisempaa vastuuta sisäisen valvonnan toimintatavoista ja toteuttamisesta on jaettu eri tiimien ja funktioiden vastuuhenkilöille. Konsernin johto ja henkilöstö edesauttavat taloudellisen raportointiprosessin tehokasta sisäistä valvontaa omalla toiminnallaan.

Riskien arviointi ja valvontatoimenpiteet

Taloudellisen raportointiprosessin riskien tunnistamiseksi CapMan on määritellyt taloudellisen raportoinnin tavoitteet. Riskiarviointiprosessin tarkoituksena on taloudellisen raportointiprosessin riskien tunnistaminen ja soveltuvien riskinhallintakeinojen määrittäminen.

 

Jotta asetettuja taloudellisen raportoinnin riskejä voitaisiin hallita, suoritettujen riskiarviointien perusteella kehitetään valvontatoimenpiteitä, joita asetetaan kaikille organisaation tasoille. Esimerkkejä valvontatoimenpiteistä ovat mm. sisäiset ohjeistukset ja hyväksymismenettelyt, täsmäytykset, varmistukset, analyyttiset toimenpiteet ja tehtävien eriyttäminen.

 

Vuoden 2010 aikana CapMan jatkoi edellisvuonna aloitettua konsernin talousraportointiprosessiin liittyvää riskien tunnistamista ja analysointia. Liiketoimintayksiköiden kuukaudenvaihteen raportointiin sekä konsernin konsolidointiprosessiin liittyvät riskit on tunnistettu ja niitä analysoidaan systemaattisesti tilikauden aikana.

Taloudelliseen raportointiin liittyvä viestintä ja tiedotus

CapMan on määritellyt taloudellisen raportoinnin roolit ja vastuut osana konsernin viestintä- ja tiedotuskäytäntöjä. Talousraportointiin ja sen sisäiseen valvontaan liittyvää ulkoista ja sisäistä informaatiota kerätään systemaattisesti, ja johdolle välitetään olennaista tietoa konsernin tapahtumista. Taloudellisen raportoinnin kannalta oikea-aikainen ja ajantasainen tieto esitetään asiaankuuluville toimielimille, kuten hallitukselle, johtoryhmälle ja Monitoring-tiimille. Kaikki ulkoinen viestintä hoidetaan konsernin tiedonantopolitiikan mukaisesti. Tiedonantopolitiikka on saatavilla täällä.

Seuranta

Taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi valvontatoimenpiteitä suoritetaan kaikilla organisaation tasoilla. Seuranta voi olla jatkuvaa päivittäisten työtehtävien muodossa tai tapahtua erillisinä toimeksiantoina. Erillisten toimeksiantojen laajuus ja toteuttamistiheys riippuvat pääasiassa riskiarvioista ja jatkuvien valvontatoimien tehokkuudesta. Sisäisessä valvonnassa havaitut puutteet raportoidaan johdolle, vakavimmat puutteet hallitukselle.

 

Hallitus seuraa säännöllisesti talousinformaatioon liittyviä konsernitason raportteja, jotka sisältävät mm. toteutuneiden lukujen vertailutietoja suhteessa aikaisempiin kausiin ja budjettiin, muita ennusteita sekä arvioita kuukausittaisista kassavirroista. Konsernin taloushallinto tekee kuukausittain tuloslaskelman ja taseen erien analyyseja sekä yrityskohtaisesti että liiketoiminta-aluetasolla. Tämän lisäksi taloushallinto tekee analyyseja yhtiön kuluista ja hallinnointipalkkioista, tarkistaa käyvän arvon muutokset, arvonalentumiset ja kassavirrat sekä seuraa IFRS-standardeissa tapahtuvia muutoksia.

 

Monitoring-tiimi vastaa kohdeyritysten kuukausittaisen raportoinnin keräämisestä ja läpikäynnistä. Tiimi vastaa myös konsernin rahastojen menestyksen seuraamisesta ja ennustamisesta, laskentamallien laatimisesta sekä voitonjako-osuustuottojen laskennasta. Säännöllisesti toteutettavien auditointien tavoitteena on varmistaa, että sijoitukset tehdään määriteltyjen menettelytapojen mukaisesti.