Riskienhallinta

CapManilla on käytössä riskienhallintaohjelma, jonka päämääränä on varmistaa, että yhtiön liiketoimintaan ja tavoitteisiin liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan ja että niihin reagoidaan. Suurimmista riskeistä tiedotetaan, elleivät ne ole liiketoiminnan kannalta luottamuksellista tietoa.

Riskienhallinta, sisäinen valvonta ja -tarkastus

CapManin riskienhallinnan päämääränä on varmistaa, että yhtiön liiketoimintaan ja tavoitteisiin liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan ja että niihin reagoidaan. Suurimmista riskeistä tiedotetaan, elleivät ne ole liiketoiminnan kannalta luottamuksellista tietoa. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa viime kädessä yhtiön hallitus. Vastuu riskienhallinnan toteuttamisesta on yhtiön johdolla. Konsernin talousjohtaja koordinoi riskienhallintaohjelmaa ja on vastuussa sisäisestä valvontaohjelmasta ja sen päivittämisestä. Talousjohtaja raportoi riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta hallitukselle. Riskienhallinnan organisointia, riskikategorioita ja sisäisen valvonnan ja tarkastuksen organisointia on kuvattu tarkemmin alla.

Riskienhallinnan organisointi

Johtoryhmä

Johtoryhmä määrittelee liiketoiminta-alueiden ja muiden toimintojen merkittävimmät riskit. Yhtiöllä on toimintasuunnitelma merkittävimpien tunnistettujen riskien varalta.

Sijoituskomiteat

Jokaisella CapManin hallinnoimalla rahastolla on erillinen sijoituskomitea. Sijoituskomiteat tekevät esitykset sijoituspäätöksistä rahastojen päätöksentekoelimille, eivätkä ne osallistu konsernin operatiivisen toiminnan johtamiseen. Esitykset perustuvat aina sijoituskomitean jäsenten yhteiseen kantaan. Sijoituskomiteoiden jäseninä toimivat yleensä partnerit tai muut toimitusjohtajan nimittämät henkilöt. Komitean puheenjohtajana toimii konsernin toimitusjohtajan nimittämä henkilö.

Monitoring

Monitoring-tiimi on osa back office -tiimiä ja riippumaton sijoitustiimeistä. Monitoring-tiimi vastaa rahastojen kohdeyritysten kuukausittaisen raportoinnin keräämisestä, konsernin rahastojen menestyksen seuraamisesta ja ennustamisesta, laskentamallien laatimisesta sekä voitonjako-osuustuottojen laskennasta.

Arvonmäärityskomitea

Arvonmäärityskomitea tekee kullekin CapManin hallinnoimalle rahastolle esityksen kohdeyritysten arvostuksista. Arvonmäärityskomitean jäseniä ovat kunkin sijoituskomitean puheenjohtaja, konsernin talousjohtaja ja kunkin sijoitustiimin vetäjä. Kohdeyritysten arvonmääritys suoritetaan neljästi vuodessa CapManin osavuosiraportoinnin yhteydessä. Kohdeyritysvastaavat tekevät ehdotukset sijoituskohteiden arvostuksista ja kokoavat arvostustasoa tukevan materiaalin. Monitoring-tiimin jäsenet tarkistavat ehdotuksissa käytettyjen periaatteiden oikeellisuuden. Arvonmäärityskomitean tehtävänä on käsitellä arvostukset ja valvoa, että samoja arvonmääritysperiaatteita on käytetty johdonmukaisesti kaikissa kohdeyrityksissä, ja että periaatteet ovat kansainvälisen arvonmääritysohjeistuksen (International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines, IPEVG) mukaiset. Lopullisen päätöksen arvostuksista tekee kunkin rahaston vastuunalaisen yhtiömiehen hallitus.

Sijoitusprosessien compliance-tarkastukset

Säännöllisesti toteutettavien sijoitusprosessien tarkastusten tavoitteena on varmistaa, että sijoitukset tehdään määriteltyjen menettelytapojen mukaisesti. Tarkastuksista vastaa lakiasiat-tiimi, jonka jäsenet ovat riippumattomia sijoitustiimeistä.

Riskikategoriat

CapMan jakaa riskit neljään pääkategoriaan, jotka ovat ulkoiset riskit, operatiiviset riskit, taloudelliset riskit ja strategiset riskit.

Ulkoiset riskit

Ulkoiset riskit muodostuvat vallitsevista tai ennakoiduista muutoksista poliittisessa tai juridisessa toimintaympäristössä, sääntelyssä, taloudessa tai kilpailutilanteessa.

Maailmantalouden, Euroopan ja Suomen taloudelliset olosuhteet vaikuttavat CapMan-konsernin toimintaympäristöön ja sen liiketoiminnan tuottoihin. Taloudellinen epävarmuus voi vaikuttaa paitsi suoraan CapMan-konsernin hallinnoimien rahastojen sijoitustoiminnan onnistumiseen, myös esimerkiksi rahastojen nykyisten ja potentiaalisten sijoittajien sijoitettavissa olevaan varallisuuteen tai maksukykyyn. Osake-, korko-, valuutta- ja kiinteistömarkkinoiden hintojen muutokset vaikuttavat suoraan CapMan-konsernin sijoitusomaisuuden arvoon ja vuotuiseen tuottoon.

Erityisesti osakemarkkinoiden epävakaus on riski sijoitustoiminnan tuleville tuotoille muun muassa mahdollisten arvostusmuutosten johdosta. Markkinoiden yleiset muutokset pörssikursseissa vaikuttavat kohdeyritysten käypiin arvoihin. IFRS:n mukaan nämä arvostukset voivat olla luonteeltaan lyhytaikaisia, eivätkä ne välttämättä heijastu rahaston pitkäaikaiseen tuottoon. Suhdannevaihteluiden vaikutusten tasoittamiseksi on tärkeää varmistaa, että sijoituksia tehdään kestävällä arvostustasolla, rahastojen salkuissa on aina ei-syklisillä toimialoilla toimivia yrityksiä, ja että kohdeyrityksiä kehitetään aktiivisesti kaikkina aikoina.

Tyypillisessä pääomasijoituksessa osa rahoituksesta on oman pääoman ehtoista ja osa velkarahoitusta. Jos sijoitus on korkeasti lainoitettu, rahastosijoituksen arvostus voi vaihdella merkittävästi lyhyen ajan sisällä, mikäli markkinakertoimet muuttuvat.

Operatiiviset riskit

Konsernin operatiiviset riskit liittyvät etenkin prosessien tai järjestelmien mahdolliseen tehottomuuteen tai epäonnistumiseen. Operatiivisiin riskeihin kuuluu myös riski vahingoista, joita CapMan-konsernin henkilöstö aiheuttaa tietämättömyytensä takia tai tahallisesti rikkomalla heitä ja/tai CapMan-konsernia koskevia ohjeistuksia, sääntöjä ja määräyksiä tai vahingoista, jotka aiheutuvat mahdollisista inhimillisistä erehdyksistä.

Operatiivisia riskejä ovat esimerkiksi laki- ja säännösriskit, IT-järjestelmiin liittyvät riskit, liiketoiminnan keskeytymiseen liittyvät riskit tai sisäisen valvonnan pettämiseen liittyvät riskit. Konserni on määritellyt mm. sijoitustoimintaan, tietosuojaan, sisäpiiriasioihin, henkilökohtaiseen suoritusarviointiin sekä allekirjoitusoikeuksiin ja laskujen hyväksymisiin liittyvät toimintaperiaatteet ja menettelytavat. Toimintaperiaatteet ja menettelytavat ovat henkilöstön saatavilla konsernin sisäisellä intranet-sivustolla.

Johdon vastuulla on tunnistaa, arvioida ja kontrolloida operatiivisia riskejä ja raportoida niistä. Johdon tukena ovat konsernin yleiset toimintaperiaatteet ja standardit, valvontaohjelmat ja jaetut vastuut. Sisäinen valvonta ja siitä säännöllinen raportointi ovat konsernin johdon vastuulla. Inhimillisiä virheitä tai henkilöstön väärinkäytöksiä ei ole aina mahdollista estää ja havaita, eivätkä niitä vastaan toteutetut varotoimenpiteet, kuten esimerkiksi henkilöstön kouluttaminen, laskujen hyväksymismenettelyt ja whistleblowing-järjestelmät, välttämättä ole riittäviä.

Konsernin strategian toteutumisen edellytyksenä on yhtiön kyky rekrytoida, kehittää ja pitää palveluksessaan pääomasijoitusalan parhaita osaajia kaikissa tiimeissä. Kehityskeskustelut pidetään kaksi kertaa vuodessa ja yksilöiden suoriutumista verrataan asetettuihin tavoitteisiin.

Taloudelliset riskit

Yhtiössä pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta Yhtiöllä olisi riittävästi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Eri skenaarioiden ja aikavälien perusteella tehtyjä kassavirtalaskelmia päivitetään säännöllisesti likviditeettitilanteen tarkkailemiseksi.

Yhtiön tavoitteena on, että rahastoilta saatavat hallinnointipalkkiot kattavat konsernin operatiivisen toiminnan kulut. Voitonjako-osuustuotot käytetään kutsumattomien rahastositoumusten rahoittamiseen tai niillä kasvatetaan osingonjakokapasiteettia. Odottamattomilla sijoitus- ja irtautumisaktiivisuuden muutoksilla on merkittävä vaikutus konsernin kassavirtaan. Yksittäinen sijoitus tai irtautuminen voi muuttaa kassavirtatilannetta merkittävästi ja kassavirran tarkkaa ajankohtaa on haasteellista ennustaa.

Taloudellisiin riskeihin liittyen seuraavissa kappaleissa tarkastellaan rahoitusriskien hallintaa, maksuvalmiusriskiä, korkoriskiä, valuuttariskiä sekä rahastosijoitusten hintariskiä.

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa, että konsernilla on mahdollisimman tehokkaasti käytettävissään liiketoiminnan laajuuteen nähden riittävä rahoitus. Tavoitteena on kustannustehokkuus huomioiden minimoida markkinoiden aiheuttaman negatiivisen kehityksen vaikutus konserniin. Rahoitusriskien hallintaa ja valvontaa hoidetaan keskitetysti ja sen toteuttamisesta vastaa konsernin talousjohtaja.

Johto seuraa jatkuvasti kassavirtaennusteita ja konsernin maksuvalmiusasemaa. Tämä tehdään keskitetysti kaikkien konsernin yhtiöiden osalta. Lisäksi konsernin maksuvalmiuden hallintaperiaatteisiin kuuluu kovenanttien tarkastelu eteenpäin seuraavan 12 kuukauden ajalle. Lainoissa käytetyt kovenanttiehdot liittyvät konsernin omavaraisuuteen, nettovelan ja rahastosijoitusten väliseen suhteeseen sekä rullaavaan 12 kuukauden käyttökatteen tasoon.

Konsernilla on käytettävissään myös luottolimiitti lyhytaikaisia rahoitustarpeita varten ja rahoituksen saatavuuden ja joustavuuden turvaamiseksi.

Rahastosijoitusten (käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat) kehitystä valvoo sijoitustiimeistä riippumaton monitoring-tiimi, jonka tehtävänä on seurata kohdeyhtiöiden kuukausiraportointia ja ennusteita. Kohdeyhtiövastaavien tekemät arvostusehdotukset tarkastetaan monitoring-tiimissä, jonka jälkeen ne hyväksytään arvonmäärityskomiteassa.

Maksuvalmiusriski

Konsernin kassavirta muodostuu selkeästi ennustettavissa olevista hallinnointipalkkiotuotoista sekä erittäin volatiileistä voitonjako-osuustuotoista. Kolmas merkittävä kassavirran hallintaan vaikuttava erä on konsernin omiin rahastosijoituksiin liittyvien pääomakutsujen ja rahastosijoitusten tuottojen ajoittuminen.

Rahastojen maksamat hallinnointipalkkiot perustuvat pitkäaikaisiin sopimuksiin ja niillä on tarkoitus kattaa konsernin operatiivisen toiminnan kulut. Hallinnointipalkkiotuotot ovat suhteellisen luotettavasti ennustettavissa seuraavan 12 kuukauden ajalle.

Voitonjako-osuustuottojen ajoitus on luonteeltaan epävarmaa ja aiheuttaa tulosheilahteluja. Muutoksilla sijoitus- ja irtautumisaktiviteetissa on merkittävä vaikutus konsernin kassavirtoihin. Yksittäinen sijoitus tai irtautuminen voi muuttaa kassavirtatilanteen täysin, ja kassavirran ajoituksen tarkka ennustaminen on vaikeaa.

CapMan on antanut sijoitussitoumuksia hallinnoimiinsa rahastoihin. Suurin osa tämän hetkisistä sijoitussitoumuksista tulee maksuun rahastoille tyypillisesti neljän seuraavan vuoden kuluessa.

Korkoriski

Konsernin mahdollinen korkoriski aiheutuu pääasiassa pitkäaikaisista veloista. Konserni hallinnoi kassavirtaan liittyvää korkoriskiä käyttämällä osin vaihtuvaa korkoa ja osin koronvaihtosopimuksia, joissa vaihtuva korko muutetaan kiinteäksi. Kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen välistä suhdetta tarkastellaan lainanlyhennysten yhteydessä. Tavoitteena on, että vähintään puolet korkoriskistä palautetaan kiinteäksi lainan eräpäivä huomioon ottaen.

Valuuttariski

Konsernilla on euroalueen ulkopuolella tytäryhtiöitä, joiden omaan pääomaan vaikuttaa valuuttakurssien vaihtelu (Ruotsi ja Iso-Britannia). Koska näiden yhtiöiden oman pääoman osuus on kuitenkin erittäin pieni, ei valuuttakurssien vaihtelulta ole suojauduttu. Konsernilla ei ole merkittävää transaktioihin liittyvää valuuttakurssiriskiä, sillä konserniyhtiöt toimivat kunkin yhtiön kotimarkkinoilla.

Rahastosijoitusten hintariski

Yhtiön sijoitusyhteisöiksi katsottujen tytäryhtiöiden tekemät sijoitukset arvostetaan Konsernin tilinpäätöksessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti, minkä johdosta rahastosijoitukset ja osakkuusyhtiöt arvostetaan käypään arvoon käyttämällä kansainvälistä arvonmääritysohjeistusta "International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines". Näiden arvonmääritysperiaatteiden mukaan käypä arvo määritellään muun muassa kertomalla kohdeyhtiön tulos (esim. EBITDA) kertoimella (esim. hinta / omapääoma), joka johdetaan vastaavista listatuista yhtiöistä tai viimeaikoina toteutuneista transaktioista. Muutoksilla arvonmäärityskertoimissa voi olla merkittävä vaikutus rahastosijoitusten käypiin arvoihin riippuen kohdeyhtiössä käytetystä velkavivusta.

Strategiset riskit

CapMan-konsernin liiketoimintaan liittyy merkittävä riski epäonnistumisesta uusien pääomarahastojen perustamisesta ja niiden varainhankinnassa. Onnistunut rahastojen varainhankinta on merkittävä tekijä hallinnointipalkkiotuottojen muodostumisessa ja luo mahdollisuuksia voitonjako-osuustuottojen saamiselle tulevina vuosina. Konsernin hallinnoimien rahastojen tekemien sijoitusten heikko kehitys, kiristyvä kilpailu taikka muut CapManista riippumattomat syyt saattavat johtaa siihen, että varainhankinta uusilta tai nykyisiltä sijoittajilta saattaa tulevaisuudessa vaikeutua.

On mahdollista, että markkinoille tulee uusia kilpailijoita, sijoittajille avautuu uusia markkinoita tai markkinoille tuodaan palveluita tai tuotteita, jotka ovat parempia tai kiinnostavat sijoittajia enemmän kuin CapMan-konsernin palvelut tai tuotteet. Kilpailijoilla voi myös olla mahdollisuuksia tarjota palveluita ja tuotteitaan edullisemmilla hinnoilla. Voi myös olla mahdollista, että CapManin rakenne listattuna yhtiönä vähentää joidenkin sijoittajien kiinnostusta sijoittaa CapManin konsernissa hallinnoituihin rahastoihin. Lisäksi CapMan-konserni ei välttämättä kykene kilpailemaan menestyksekkäästi nykyisten tai mahdollisten tulevien kilpailijoidensa kanssa.

Sijoittajia kiinnostavat sijoituskohteet voivat muuttua nykyisestä muun muassa sijoittajien allokaatiopäätösten taikka toiminnan tai markkinoiden sääntelyn muuttumisen johdosta. CapMan on altis sijoittajien päätöksille hajauttaa sijoituksiaan eri omaisuusluokkiin. CapMan on pyrkinyt minimoimaan riskiä hajauttamalla toimintansa usealle sijoitusalueelle viidessä eri maassa. Liiketoiminnan herkkyyttä vaihteluille sijoittajakysynnässä tai markkinatilanteessa tasaa se, että tyypillisesti aina jonkin sijoitusalueen uusi rahasto on aktiivisessa varainhankintavaiheessa. Onnistuneen varainhankinnan edellytyksenä on sijoitustoiminnan menestyminen.

On mahdollista, että CapMan tai konserniyhtiöiden hallinnoimat rahastot eivät löydä strategioihinsa sopivia kiinnostavia sijoituskohteita tai onnistu sijoittamaan niihin. Sijoitustoiminnalle on tyypillistä, että osa sijoituskohteista ei saavuta näille asetettuja tavoitteita tai tuota odotettua tulosta, ja lisäksi osa kohdeyhtiöistä voi ajautua konkurssiin tai niihin saattaa kohdistua muita maksukyvyttömyysmenettelyjä. Konsernin hallinnoimat pääomarahastot tekevät due diligence ‐tarkastuksen sijoituskohteiksi mahdollisesti sopivista listaamattomista yhtiöistä ja kiinteistöistä ennen sijoituspäätöksen tekemistä ja suunnittelevat kohteen ja/tai sen liiketoiminnan kehittämistä huolellisesti. On kuitenkin mahdollista, että sijoituskohteista tehdyistä tarkastuksista ja selvityksistä tai niitä koskevista huolellisista suunnitelmista huolimatta tai muista syistä johtuen arvonluonti ja/tai sijoituksesta irtautuminen epäonnistuu.

Sisäisen valvonnan ja tarkastuksen organisointi

Konsernin talousjohtaja on vastuussa sisäisen valvontaohjelman laatimisesta ja päivittämisestä ja raportoi sisäisestä valvonnasta hallitukselle. Sisäinen valvontaohjelma kattaa myös rahastojen ja niiden toiminnan lainmukaisuuden valvonnan, ja sen tarkoituksena on varmistaa että

  • konsernin ja rahastojen maksuja koskevat valtuudet on selvästi määritelty
  • konsernin nimissä tehtyjä sitoumuksia koskevat valtuudet on selvästi määritelty
  • konserni ja rahastot noudattavat niitä koskevia sitoumuksia

Konsernin lakiasiainjohtaja vastaa rahastojen compliance-ohjelman laatimisesta ja päivittämisestä. Ohjelman tarkoituksena on varmistaa, että konserni hallinnoimat rahastot toimivat sopimusten ja muiden sitoumusten mukaisesti.

Konsernilla ei ole omaa erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota, mikä otetaan huomioon tilintarkastuksen laajuutta ja sisältöä määriteltäessä.

Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa CapManin sisäisen valvonnan viitekehystä.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avainroolit ja vastuut on määritelty konsernin sisäisissä ohjeistuksissa, joiden hyväksymisestä ja päivittämisestä vastaa yhtiön johto. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on taata riittävällä varmuudella taloudellisen raportoinnin luotettavuus, eheys, ajantasaisuus sekä se, että tilinpäätös laaditaan sovellettavien lakien, yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden ja muiden listayhtiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti.

CapManin sisäisen valvonnan tarkoituksena on:

  • keskittyä strategisesti ja toimintojen tehokkuuden kannalta merkittävimpiin riskeihin
  • tukea eettisiä arvoja, hyvää hallintotapaa ja riskienhallintaa
  • varmistaa, että konsernin toiminta on lainmukaista ja että sisäisiä periaatteita ja toimintatapoja noudatetaan
  • varmistaa, että taloudellinen raportointi on luotettavaa, ja että se tukee yhtiön sisäistä päätöksentekoa sekä palvelee osakkeenomistajien tarpeita

Taloudellisen raportointiprosessin yleiskuvaus

CapManin liiketoimintamalli perustuu paikalliseen läsnäoloon Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä, ja organisaatio operoi yli maarajojen. Kuudessa eri maassa toimivat tytäryhtiöt raportoivat tuloksistaan emoyhtiölle kuukausittain. Taloushallinto on ulkoistettu muissa maissa paitsi Suomessa ja Ruotsissa.

Taloudellinen informaatio kerätään, tallennetaan ja analysoidaan sekä jaetaan asianomaisten henkilöiden kesken käytössä olevien prosessien ja käytäntöjen mukaisesti. Konsernilla on yhteinen raportointi- ja konsolidointijärjestelmä, joka edesauttaa yhteisten valvontavaatimusten noudattamista. Konsernin taloushallinto ylläpitää tilikarttaa, joka on käytössä kaikissa konsernin yksiköissä. Konsolidointia varten tytäryhtiöt lähettävät lukunsa kuukausittain konsernin taloushallintoon, jossa ne syötetään konsernin raportointijärjestelmään. Raportoidut luvut tarkastetaan sekä tytäryhtiöissä että konsernin taloushallinnossa. Lisäksi konsernin taloushallinto valvoo tuloslaskelman ja taseen eriä analyyttisella tarkastelulla. Konsernin osavuosikatsaukset ja tilinpäätös laaditaan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti.

Taloudellisen raportointiprosessin valvonta ja riskienhallinta

Kokonaisvastuu talousraportointiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä on yhtiön hallituksella. Hallitus on asettanut tarkastusvaliokunnan huolehtimaan taloudellisen raportointiprosessin valvontaa koskevista tarkemmista tehtävistä. Niihin kuuluvat muun muassa tilinpäätösraportointiprosessin seuranta, taloudellisen raportointiprosessin valvonta ja sisäisen valvonnan tehokkuuden seuranta. Tarkastusvaliokunta myös käsittelee säännöllisesti yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteitä.

Konsernin johto on vastuussa taloudellisen raportointiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessien toteuttamisesta ja tehokkuudesta. Lisäksi johto vastaa laskentakäytäntöjen lainmukaisuudesta sekä siitä, että yhtiön taloutta hoidetaan luotettavasti ja asianmukaisesti.

Yhtiön toimitusjohtaja vastaa riskienhallintaprosessin toteuttamisesta määrittelemällä ja jakamalla riskienhallintaan liittyvät vastuualueet. Toimitusjohtaja on nimittänyt konsernin talousjohtajan riskienhallintapäälliköksi, joka on vastuussa kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin koordinoinnista ja joka raportoi tarkastusvaliokunnalle sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvissä asioissa. Yksityiskohtaisempaa vastuuta sisäisen valvonnan toimintatavoista ja toteuttamisesta on jaettu eri toimintojen vastuuhenkilöille. Konsernin johto ja laskentaosasto edesauttavat taloudellisen raportointiprosessin tehokasta sisäistä valvontaa omalla toiminnallaan.

Riskien arviointi ja valvontatoimenpiteet

Taloudellisen raportointiprosessin riskien tunnistamiseksi CapMan on määritellyt taloudellisen raportoinnin tavoitteet. Riskiarviointiprosessin tarkoituksena on taloudellisen raportointiprosessin riskien tunnistaminen ja soveltuvien riskinhallintakeinojen määrittäminen.

Jotta asetettuja taloudellisen raportoinnin riskejä voitaisiin hallita, suoritettujen riskiarviointien perusteella kehitetään valvontatoimenpiteitä, joita asetetaan kaikille organisaation tasoille. Esimerkkejä valvontatoimenpiteistä ovat mm. sisäiset ohjeistukset ja hyväksymismenettelyt, täsmäytykset, varmistukset, analyyttiset toimenpiteet ja tehtävien eriyttäminen.

Konsernin vuosittaisessa strategiaprosessissa tunnistetut riskit käydään läpi, riskienhallinnan valvontatoimenpiteet kartoitetaan sekä mahdollisten uusien riskien vaikutusta konsernin strategiaan arvioidaan.

Taloudelliseen raportointiin liittyvä viestintä ja tiedotus

CapMan on määritellyt taloudellisen raportoinnin roolit ja vastuut osana konsernin viestintä- ja tiedotuskäytäntöjä. Talousraportointiin ja sen sisäiseen valvontaan liittyvää ulkoista ja sisäistä informaatiota kerätään systemaattisesti, ja johdolle välitetään olennaista tietoa konsernin tapahtumista. Taloudellisen raportoinnin kannalta oikea-aikainen ja ajantasainen tieto esitetään asiaankuuluville toimielimille, kuten hallitukselle, johtoryhmälle ja monitoring-tiimille. Kaikki ulkoinen viestintä hoidetaan konsernin tiedonantopolitiikan mukaisesti. Tiedonantopolitiikka on saatavilla täällä.

Sisäisen valvonnan tehtävien organisointi ja seuranta

Taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi valvontatoimenpiteitä suoritetaan kaikilla organisaation tasoilla. Seuranta voi olla jatkuvaa päivittäisten työtehtävien muodossa tai tapahtua erillisinä toimeksiantoina. Yhtiön hallitus tekee päätöksen erillisen valvontatoimeksiannon antamisesta. Erillisten toimeksiantojen laajuus ja toteuttamistiheys riippuvat pääasiassa riskiarvioista ja jatkuvien valvontatoimien tehokkuudesta. Sisäisessä valvonnassa havaitut puutteet raportoidaan johdolle, vakavimmat puutteet tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.

Konsernin taloushallinto tekee kuukausittain tuloslaskelman ja taseen erien analyyseja sekä tytäryhtiökohtaisesti että liiketoiminta-aluetasolla. Tämän lisäksi taloushallinto tekee analyyseja yhtiön kuluista ja hallinnointipalkkioista, tarkistaa käyvän arvon muutokset kvartaaleittain, arvonalentumiset ja kassavirrat sekä seuraa IFRS-standardeissa tapahtuvia muutoksia. Tarkastusvaliokunta ja hallitus seuraavat säännöllisesti talousinformaatioon liittyviä konsernitason raportteja, jotka sisältävät mm. toteutuneiden lukujen vertailutietoja suhteessa aikaisempiin kausiin ja budjettiin, muita ennusteita sekä arvioita kuukausittaisista kassavirroista ja kovenanttitasoista. Tarkastusvaliokunta seuraa lisäksi tarkemmin muun muassa raportointiprosessia (mukaan lukien johdon harkinnanvaraiset arviot), riskienhallintaa, sisäistä valvontaa sekä tilintarkastusta.

Monitoring-tiimi vastaa rahastojen kohdeyritysten kuukausittaisen raportoinnin keräämisestä, konsernin rahastojen menestyksen seuraamisesta ja ennustamisesta, laskentamallien laatimisesta sekä voitonjakoosuustuottojen laskennasta.

Compliance-toiminto huolehtii konserniyhtiöiden toiminnan sääntelynmukaisuuden valvonnasta sekä uuden sääntelyn huomioonottamisesta konsernin toiminnassa.