Ansaintamalli

CapManin kaksi toimintasegmenttiä ovat Hallinnointi- ja palveluliiketoiminta ja Sijoitustoiminta. Molempien toimintasegmenttien tuotot perustuvat pohjoismaisten ja venäläisten listaamattomien yhtiöiden sekä pohjoismaisten kiinteistöjen arvonnousuun.

Hallinnointi- ja palveluliiketoiminta käsittää kohdeyritys- ja kiinteistösijoituksia tekevien pääomarahastojen hallinnoinnin sekä muut palvelut. Sijoitustoiminta käsittää CapManin omat sijoitukset pääomasijoitusluokkaan, ml. sijoitukset omiin rahastoihin sekä Norvestiaan.

Tuottokomponentit

1. Palkkiotuotot

Palkkiotuotot koostuvat rahastoilta saatavista hallinnointipalkkioista sekä muista palkkioista.

Pääomarahaston hallinnointiyhtiönä toimivalle vastuunalaiselle yhtiömiehelle, eli CapManille, maksetaan hallinnointipalkkiota koko rahaston toiminta-ajalta. Hallinnointipalkkio perustuu rahaston sijoitusperiodin aikana (tyypillisesti viisi vuotta) rahaston alkuperäisiin pääomiin ja sen jälkeen rahaston salkun hankintahintaan. Hallinnointipalkkiot kasvavat uuden varainhankinnan myötä. Hallinnointipalkkioiden määrä laskee irtautumisten myötä. Hallinnointipalkkioiden määrä laskee myös silloin, kun rahaston sijoitusperiodi päättyy, ja hallinnointipalkkiopohja muuttuu rahaston alkuperäisestä koosta sen jäljellä olevan salkun hankintahintaa vastaavaksi.

Hallinnointipalkkiot ovat tyypillisesti 0,5–2,0 % vuodessa riippuen siitä, onko kyseessä kiinteistö-, mezzanine- vai oman pääoman ehtoinen rahasto. Kiinteistörahastoissa hallinnointipalkkiota maksetaan myös sitoutuneelle velkapääomalle. CapManin hallinnoimissa rahastoissa hallinnointipalkkioprosentti on keskimäärin noin prosentin luokkaa.

Muut palkkiot sisältävät palkkiot CapManin palveluliiketoiminnasta, johon kuuluvat hankintarengaspalvelu (CaPS), varainhankinnan konsultointipalvelut sekä muut rahastojen hallinnointiin liittyvät palvelut.

CapManin tavoitteena on, että palkkiotuotot kattavat operatiivisen toiminnan kulut. Viimeisin ohjeistus hallinnointipalkkioista löytyy CapManin osavuosikatsauksista.

2. Voitonjako-osuustuotot

Pääomasijoitusalalla voitonjako-osuustuotolla tarkoitetaan sijoitustoiminnassa menestyneen pääomarahaston voiton jakamista rahaston sijoittajien ja sen sijoitustoiminnannasta vastanneen hallinnointiyhtiön kesken. CapManin ansaintamallissa voitonjako-osuustuotolla tarkoitetaan hallinnointiyhtiön saamaa osuutta rahastojen kassavirrasta sen jälkeen, kun rahastosijoittajat ovat saaneet koko rahastoon sijoittamansa pääoman ja sille kuuluvan etuoikeutetun tuoton, tyypillisesti 8 % p.a., takaisin ja rahasto kokonaisuutena on siirtynyt voitonjakoon.

Pääomasijoitusalalla voitonjako-osuustuoton saajina ovat tyypillisesti rahaston sijoitustoiminnasta vastanneet sijoitusammattilaiset. CapManin kohdalla voitonjako-osuustuotot jaetaan CapMan Oyj:n ja ko. rahaston sijoitustoiminnasta vastanneen tiimin kesken. CapManin osavuosikatsausten yhteydessä julkaistavassa rahastotaulukossa esitetään CapMan Oyj:n osuus rahaston kassavirroista, mikäli rahasto on voitonjaossa.

Voitonjakoon siirtyminen ja voitonjako-osuustuotot perustuvat toteutuneisiin kassavirtoihin eivätkä laskennalliseen, vielä realisoitumattomaan tuottoon. Voitonjako-osuustuottoja syntyy vaihtelevasti irtautumisten toteutumisajankohdasta sekä irtautuvien rahastojen voitonjakovaiheesta riippuen, minkä vuoksi niiden ennustaminen on vaikeaa.

Vielä voitonjaon ulkopuolella olevien rahastojen kohdalla kannattaa ensisijaisesti tarkastella rahaston koko salkun kehitystä yksittäisten sijoituskohteiden tarkastelun sijaan. Yhdessä rahastossa on tyypillisesti 10–15 sijoitusta, joten rahaston menestys ei ole riippuvainen yksittäisestä sijoituksesta. Näiden rahastojen osalta huomiota kannattaa kiinnittää etenkin seuraaviin:

  1. kutsutun pääoman ja sijoittajille palautetun pääoman suhteeseen
  2. salkun käypään arvoon

Nämä tiedot raportoidaan vuosineljänneksittäin CapMan Oyj:n osavuosiraportoinnin yhteydessä, ja niitä analysoimalla voi arvioida vielä voitonjakoon siirtymiseksi tarvittavan pääoman ja tuoton palautuksen suuruutta.

Mikäli rahasto on jo voitonjaon piirissä, voi seuraavan 1–2 vuoden voitonjakopotentiaalia tarkastella kokonaissalkun lisäksi myös yksittäisiä kohteita analysoimalla. Käytännössä yksittäistä kohdetta analysoimalla voi arvioida, kuinka suuri osuus jäljellä olevan salkun käyvästä arvosta kohdistuu ko. kohteeseen, ja mikä on sen vaikutus voitonjakoon. Analysoitaessa yksittäisiä sijoituskohteita on hyvä muistaa, että rahaston ollessa voitonjaossa CapMan saa voitonjako-osuutta kaikista rahaston kassavirroista, myös mahdollisesti alle hankintahinnan myytävistä kohteista. Tämä johtuu siitä, että rahastosijoittajat ovat jo saaneet koko rahastoon sijoittamansa pääoman ja sille kuuluvan etuoikeutetun tuoton takaisin.

Lue lisää voitonjako-osuustuotoista usein kysyttyjen kysymysten yhteydessä.

Palkkiot ja voitonjako-osuustuotot, M€

3. Omista sijoituksista saatavat tuotot

Sijoitustoiminnassa CapMan sijoittaa taseestaan aktiivisesti pääomasijoitusluokkaan ja hajautetusti listatulle markkinalle tytäryhtiönsä Norvestian kautta. Lisäksi CapManin omat rahastot muodostavat merkittävän sijoituskokonaisuuden ja CapMan sijoittaa omiin rahastoihinsa 1–5 prosenttia uusien rahastojen alkuperäisestä koosta rahastojen kysynnästä ja CapManin omasta sijoituskapasiteetista riippuen. Omien rahastosijoitusten tavoitteena on tasata CapManin tulosvaihteluita, sillä sijoitustuotot heijastuvat tulokseen voitonjako-osuustuottoja nopeammin.

CapMan rahoittaa tyypillisesti noin puolet omista sijoituksistaan velkarahoituksella, minkä tavoitteena on tehostaa oman pääoman tuottoa. Sijoitusten vaikutus näkyy tuloksessa sekä realisoituneiden tuottojen että käyvän arvon muutosten kautta.

Sijoitustoiminnan tulonlähteitä ovat sijoitusten käypien arvojen muutos sekä irtautumisten ja juoksevien tuottojen, kuten korkojen ja osinkojen, myötä realisoituneet tuotot. Käypiin arvoihin vaikuttavat muun muassa sijoituskohteiden ja niiden verrokkiyhtiöiden kehitys sekä yleinen markkinatilanne. Sijoitusten tuotot voivat olla myös negatiivisia.

Sijoitukset ja sitoumukset, M€

Omien sijoitusten käyvän arvon muutos, M€
Milj. euroa

Kohteiden arvonmääritys

Kohdeyritysten arvonmääritys perustuu kansainvälisiin pääomasijoitusalan arvonmääritysperiaatteisiin (International Private Equity Valuation Guidelines, IPEVG), ja se suoritetaan vuosineljänneksittäin CapMan Oyj:n osavuosiraportoinnin yhteydessä. Kiinteistökohteiden arvonmääritys suoritetaan itsenäisten ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta. Omien rahastosijoitusten käyvät arvot voivat vaihdella merkittävästi vuosineljännesten välillä, minkä vuoksi niiden ennustaminen on verrattain vaikeaa. Käypiin arvoihin vaikuttavat kunkin sijoituskohteen toteutunut ja ennustettu kehitys, mutta myös niiden listattujen verkkoyritysten kertoimien kehitys ja mm. valuuttakurssien muutokset. Listatun markkinan muutoksista ei kuitenkaan voi vetää suoria johtopäätöstä CapManin omien rahastosijoitusten käypien arvojen kehitykseen, sillä CapManin omat rahastosijoitukset ovat jakautuneet eri rahastojen kesken, ja niiden sijoituskohteissa on eri toimialoilla toimivia yrityksiä sekä kiinteistöjä.