FAQ

Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin ja vastauksiin CapManista sijoituskohteena.

Toiminta ja organisaatio

1. Miten CapManin toiminta on organisoitu?

CapMan-konserni koostuu emoyhtiö CapMan Oyj:stä sekä sen tytäryhtiöistä ja osakkuusyhtiöistä. CapManilla on tytäryhtiöitä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Guernseyllä, Luxemburgissa, Kyproksella sekä Isossa-Britaniassa. Nämä tytäryhtiöt ovat konsernin rahastojen hallinnointi-/neuvonantoyrityksiä tai sijoitusyhtiöitä. Rahastot tekevät suoria sijoituksia kohdeyrityksiin ja kiinteistöihin.

CapManin suurin tytäryhtiö on Norvestia Oyj, josta CapMan omistaa 92,5 prosenttia. CapManin muita osakkuusyhtiöitä on Maneq Investments Luxembourg, johon kuuluu omistukset vuoden 2005–2011 Maneq-rahastoissa sekä pitkäaikaiset lainasaamisensa kyseisiltä Maneq-rahastoilta. Lisätietoa Maneq-rahastoista löytyy kohdasta 13.

Kaikki tytär- ja osakkuusyhtiöt on lueteltu vuosikertomuksessa tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Konsernin keskeiset sijoitusalueet ovat: Buyout, Real Estate, Russia, Credit, Growth Equity, Infra ja Tactical Opportunities. CapMan Technology keskittyy jäljellä olevien kohteiden hallinnointiin eikä tee uusia sijoituksia. Konserniin kuuluu kolme palvelutiimiä: Varainhankinnan konsultointia pääomarahastoille ja strategista neuvonantoa omaisuusluokkaan sijoittaville tarjoava Scala Fund Advisory, hankinta- ja ostotoiminnan palveluja kasvaville yrityksille tarjoava CaPS, sekä erikoistuneita rahastojen hallinnointi- ja back office -palveluja tarjoava tiimi. Lisäksi konserniin kuuluu taloushallinto-, back office-, lakiasiain-, viestintä & sijoittajasuhde-, IT- sekä HR-funktiot.

2. Ketkä ovat CapManin sijoittajia?

CapManin rahastojen sijoittajat ovat ammattimaisia sijoittajia, joihin kuuluu yli 120 pohjoismaista ja kansainvälistä instituutiota (esimerkiksi eläkerahastoja ja vakuutusyhtiöitä).

3. Mikä on CapManin sijoitusstrategia?

Jokaisella sijoitusalueella ja rahastolla on oma tarkasti määritelty sijoitusstrategia. Tavoitteenamme on kasvattaa kohdeyritystemme ja kiinteistösijoitustemme arvoa. Saavutamme tämän huolellisen kohteiden valinnan lisäksi asettamalla arvonluonnille selkeät tavoitteet ja aktiivisesti vaikuttamalla arvonluontiin sijoitusprosessin jokaisessa vaiheessa. Menestyksekkään sijoituksen taustalla on motivoitunut ja osaava eri toimialat ja tilanteet tunteva tiimi. Tavoitteenamme on palkata parhaat ammattilaiset sekä CapManille että kohdeyrityksiin.

4. Miten CapMan luo arvoa sen rahastojen yrityksissä ja kiinteistökohteissa?

Olemme kohdeyritysten ja kiinteistöjen aktiivisia omistajia. Jokaisesta sijoituskohteesta vastaa koko sijoitusperiodin ajan sitoutunut tiimi, joka kehittää yhtiötä/kiinteistöä yhdessä yritysjohdon/vuokralaisten kanssa. Arvonluonti perustuu useimmiten yritysten kasvuun, kannattavuuden parantamiseen sekä strategisen aseman vahvistamiseen.

CapMan hyödyntää sijoitustoiminnassa lisäksi CapMan Advisor -verkostoa. Verkoston jäsenet ovat pitkän uran tehneitä liike-elämän edustajia, joilla on vahva suhdeverkosto sekä syvällistä osaamista eri toimialoilta.

Ansaintamalli

5. Mitkä ovat CapManin päätulonlähteet?

CapManin pääasialliset tulonlähteet ovat palkkiot, voitonjako-osuustuotot sekä tuotot omista rahastosijoituksista. Lue lisää ansaintamallistamme täältä.

6. Miten CapMan laskee hallinnoitavat pääomat?

Hallinnoitavilla pääomilla tarkoitetaan rahastojen jäljellä olevaa sijoituskapasiteettia (oma pääoma) sekä jo sijoitettua pääomaa hankintahintaan. Hallinnoitavat pääomat kasvavat rahastojen varainhankinnan myötä, ja pienenevät sijoituskohteista irtautumisten seurauksena. Lisäksi CapMan laskee suoraan omasta taseesta tehdyt sijoitukset hallinnoitavaksi pääomaksi.

7. Milloin rahasto siirtyy voitonjakoon?

Voitonjaon piiriin siirtyäkseen rahaston on palautettava sijoittajille kutsuttu pääoma, ja pääomalle vuotuinen etuoikeutettu tuotto (ns. kynnystuotto, tyypillisesti 8 % IRR p.a.). Kun rahasto on siirtynyt voitonjakoon, jaetaan loput rahaston kassavirroista sijoittajien ja hallinnointiyhtiön kesken. Tällöin kassavirran tyypillinen jakosuhde on 80 prosenttia sijoittajille ja 20 prosenttia hallinnointiyhtiölle. Voitonjakovaiheessa hallinnointiyhtiö saa voitonjako-osuustuottoja kaikesta rahaston kassavirrasta, myös silloin kun sijoituskohteesta irtaudutaan alle sen hankintahinnan. CapManin rahastojen kohdalla voitonjaon piiriin siirtyminen on kestänyt keskimäärin 6,6 vuotta.

Huomioitavaa voitonjakoon liittyen:

  • Koska hallinnointiyhtiö ei saa voitonjako-osuuksia yksittäisistä kohteista vaan koko rahaston menestyksen perusteella, ei rahaston ensimmäisillä irtautumisilla tyypillisesti ole vaikutusta CapManin tulokseen voitonjako-osuustuottojen muodossa (omien rahastosijoitusten kautta vaikutusta voi olla). Nämä irtautumiset palauttavat vielä sijoittajilta kutsuttua pääomaa tai sille maksettavaa etuoikeutettua korkoa.
  • Tarkasteltaessa aikataulua, jolla rahastot voivat siirtyä voitonjakoon, on verrattava sijoittajien jo saaman kumulatiivisen kassavirran suhdetta kutsuttuun pääomaan.
  • Salkun käypä arvo, mukaan lukien rahaston mahdolliset nettokassavarat, kertoo sijoittajille jaettavissa olevan pääoman katsauskauden lopussa.
  • Tarvittavaa kassavirtaa arvioidessa on huomioitava, että osassa rahastoista on vielä pääomaa kutsumatta.
  • Myös edellisen voitonjaon jälkeen mahdollisesti kutsuttu uusi pääoma sekä sille kuuluva etuoikeutettu vuotuinen tuotto tulee palauttaa sijoittajille ennen kuin uutta voitonjakoa voidaan maksaa.

8. Miksi voitonjako-osuustuotot jaetaan rahastosijoittajien, hallinnointiyhtiön ja sijoitustiimin kesken?

Voitonjako-osuustuotot ovat pääomasijoitusalalle tyypillinen rakenne sijoittajien ja hallinnointiyhtiön, yleensä sen sijoitusammattilaisten, intressien yhdenmukaistamiseksi. Voitonjako-osuustuottoihin liittyvä ansaintapotentiaali on hallinnointiyhtiön näkökulmasta merkittävä, minkä vuoksi on sen edun mukaista hoitaa sijoitustoimintaa mahdollisimman tuottavasti. Myös sijoittajat hyötyvät siitä, että sijoitusammattilaisilla on mahdollisimman suuri intressi tuoton maksimoimiseen.

9. Mitä periaatteita CapMan noudattaa omien sijoitustensa arvonmäärityksessä?

CapMan noudattaa rahastosijoitustensa käyvän arvon määrityksessä IPEVG -arvonmääritysperiaatteita (International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines). Arvonmäärityksessä huomioidaan muun muassa hankintahinta, sijoituksen luonne, markkinaympäristö, listattujen verrokkiyhtiöiden arvostus, kohdeyrityksen tämänhetkinen ja ennustettu kehitys sekä sijoituksen yhteydessä tehdyt rahoitusjärjestelyt.

10. Mikä on CapManin osinkopolitiikka?

CapManin tavoitteena on maksaa vähintään 75 % osakekohtaisesta tuloksestaan osinkoina osakkeenomistajille.

11. Miksi jokainen CapManin tekemä irtautuminen ei näy CapManin tuloksessa?

Yksittäisen irtautumisen tulosvaikutus riippuu CapManin oman sijoituksen koosta siihen kohteeseen tai rahastoon, josta irtautuminen tehdään sekä siitä, onko rahasto jo voitonjaon piirissä. Mikäli CapManin sijoitus rahastoon on merkittävä, riippuu irtautumisen jäljellä oleva tulosvaikutus irtautumisarvon ja viimeisimmän käyvän arvon suhteesta. Usein tulosvaikutus on merkittävältä osin kirjattu tulokseen jo ennen irtautumista. Vain pieni osa CapManin hallinnoimista rahastoista on tällä hetkellä voitonjaon piirissä. Suurin osa CapManin rahastoista ovat irtautumis- ja arvonkehitysvaiheessa, ja niihin liittyy pitkän aikavälin voitonjakopotentiaalia. Arvioimme CapManin hallinnointavien rahastojen voitonjakovaihetta taloudellisissa katsauksissamme.

Kompensaatio

12. Kuka päättää CapManin johdon ja työntekijöiden kompensaatiosta?

CapManin kompensaatiojärjestelmän valvonnasta ja toiminnasta vastaa hallituksen Palkitsemisvaliokunta, jonka kaikki jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia. Vuonna 2016 puheenjohtajaksi valittiin Karri Kaitue ja jäseniksi Dirk Beeusaert sekä Claes de Neergaard. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaan Palkitsemisvaliokunnan jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai yhtiön muuhun johtoon kuuluva henkilö ei saa olla palkitsemisvaliokunnan jäsen. Palkitsemisvaliokunnan tehtävät määritellään valiokunnalle vahvistettavassa työjärjestyksessä, yhtiön omien lähtökohtien mukaan. CapMan noudattaa kaikilta osin hyvää hallintotapaa, jossa mm. alaisen kompensaatio pitää hyväksyttää esimiehellä (yksi yli yhden periaate) ja toimitusjohtajan ja johtoryhmän kompensaatiosta päättää hallitus palkitsemisvaliokunnan esityksen perusteella. CapMan antaa suosituksen mukaisen selvityksen palkkiojärjestelmistään vuosittain.

13. Miten CapManin palkitsemisjärjestelmä on sidottu yhtiön vuositulostavoitteeseen?

CapMan uudisti palkitsemisjärjestelmäänsä vuoden 2013 aikana ja se astui kokonaisuudessaan voimaan vuoden 2014 alusta lähtien. Uusi järjestelmä koostuu lyhytaikaisesta ja pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä.

Lyhytaikainen järjestelmä koskee CapManin koko henkilökuntaa ja sen keskeinen tavoite on osakekohtainen tulos, jolle hallitus on asettanut minimitavoitteen. Sijoitustiimien kohdalla lyhytaikaisen järjestelmän bonukset perustuvat kyseisen sijoitusalueen hallinnointiliiketoiminnan tulokseen, ja niiden maksamista koskee myös osakekohtaisen tuloksen minimivaatimus.

Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä sisältää sijoitustiimien voitonjako-osuustuotot sekä avainhenkilöiden optio-ohjelmat. Sijoitustiimien voitonjako-osuustuotot perustuvat ao. rahastoihin tehtyihin sijoituksiin ja niiden menestykseen. Järjestely perustuu kansainväliseen pääomasijoitustoimialalla vallitsevaan käytäntöön. CapMan Oyj:llä on tällä hetkellä voimassa kaksi optio-ohjelmaa henkilöstön kannustamiseksi ja sitouttamiseksi, Optio-ohjelma 2013 ja Optio-ohjelma 2016. Hallitus päättää vuosittain optio-oikeuksien jakamisesta konsernin palveluksessa oleville tai palvelukseen rekrytoitaville avainhenkilöille.

14. Omistavatko CapManin johtoryhmän ja hallituksen jäsenet CapManin osakkeita?

CapMan Oyj:n hallituksen ja johtoryhmän osakeomistukset raportoidaan vuositasolla yhtiön vuosikertomuksessa. Johdon liiketoimet tiedotetaan lisäksi nykysääntelyn mukaisesti erikseen pörssitiedotteilla.

15. Mikä on ollut Maneq-sijoitusohjelman merkitys CapManin kompensaatiojärjestelmässä?

Maneq-sijoitusohjelma perustettiin vuonna 2002 ja sen tavoitteena on ollut kannustaa CapManin henkilökuntaa pitkällä aikavälillä. Vuosittain perustetut Maneq-rahastot (2002–2011) ovat toimineet samalla periaatteella kuin CapManin muut rahastot, ja niiden kautta CapMan ja sen työntekijät ovat voineet sijoittaa kohdeyrityksiin yhdessä. Rahastoissa on ollut mukana myös velkakerros ulkopuolisilta pankeilta ja osittain CapManilta vallitsevin markkinaehdoin. Maneq-sijoitusten tuottoprofiili noudattaa pitkälti CapManin rahastosijoitusten tuottoa. Maneq-sijoitusohjelma lopetettiin vuonna 2011, mistä lähtien uusia Maneq-rahastoja ei ole perustettu.